este 16.12.2010 Figure - 40-50 cm - 1/4 tarina ERJ 23.10.2010 Vivaldio - 80 cm - 23/60 ERJ 23.10.2010 Vivaldio - 60 cm - 2/60 ERJ 22.10.2010 Cecam Shetlands - 60 cm - 36/50 ERJ 22.10.2010 Cecam Shetlands - 50 cm - 18/50 ERJ 21.10.2010 Cecam Shetlands - 60 cm - 36/50 ERJ 21.10.2010 Cecam Shetlands - 50 cm - 40/50 ERJ 21.10.2010 Royal Galant - 60 cm - 39/50 ERJ 20.10.2010 Royal Galant - 60 cm - 19/50 ERJ 20.10.2010 Cecam Shetlands - 60 cm - 15/50 ERJ 20.10.2010 Cecam Shetlands - 50 cm - 46/50 4-vuotiskausi 25.06.2010 Il'ya - maiden (9f, hiekka) - 8/9 4-vuotiskausi 11.06.2010 Il'ya - maiden (12f, hiekka) - 2/4 - 15 000 ve 10.06.2010 Driftaway - maiden (17f, nurmi) - 3/13 - 10 000 ve 3-vuotiskausi 01.05.2010 Pink - maiden (1 800 m, hiekka) - 9/13

"En mie saa nukutuksi", sanon ääneen, vaikka tiedän ettei miekkonen vieressäni sitä kuitenkaan kuule kuorsaamisensa lomasta. Nousen sängystä ja menen vessaan. Pestyäni hampaat siirryn keittiön puolelle ja syön aamupalaksi puuroa, juon lasin tuoremehua ja kävellessäni tallille juon kupin kuumaa kahvia.

"Huomenta rakkahin", tervehdin ruunivoikkoa tekketammaa, joka hörähtää lämpimästi. Rapsutin tamman turpaa hetken aikaa, kunnes menin hakemaan sen harjapakin. Palasin karsinalle, avasin sen oven ja siirryin lähes 160 senttinen hevosen lähelle. Suljettuani oven otin pakista pölyharjan, jolla harjasin tummaa, kiiltävää ja likaista karvaa pitkin vedoin. "Taidat pitää tästä, eikö vain." Hevonen inahti nauttien harjauksesta.

Turhaan me enää harjoittelemme mitään, otetaan vaan rennosti aamu, kun kisoihinkin on vielä pari tuntia aikaa. Näin minä ajattelin viedessäni Miritan pienelle kävelylenkille harjauksen sekä aamuruuan jälkeen. Maisema oli kaunis, kun kiertelimme puiden lomassa metsässä. Vieressä kulkeva tammakin nautti silminnähden rauhallisesti kävelystä metsän siimeksessä.

En nähnyt mitään syytä laittaa tammaani kummempaan kuntoon, ainakaan vielä kotona. Niinpä pakkasin tavarat ja Miritan traileriin ja lähdin ajamaan Figurea kohti. Vartin päästä pääsimme moottoritielle, jota ajoimme hieman yli puolisen tuntia. Siitä vielä kymmenen minuuttia pienempiä teitä ja saavuimme perille. Avasin trailerin ja huomasin hevoseni olevan ihan sotkuinen: täynnä heinänkorsia ja turvetta. "Miten sä tohon kykenit, ethän sä pääse edes makuulle", naurahdin taluttaessani hevoseni ulos trailerista.

Harjasin Miritan nopeasti ja laitoin sille varusteet päälle. Sitten vaihdoin hieman omia vaatteita ja johan meille tulikin kiire mennä lämmittelemään. "Eihän sillä ulkonäöllä nyt niin hirveä merkitys ole, ainakaan estekisoissa", juttelin Miritalle noustessani sen selkään kentällä - "Eikä me tultu tänne kisaamaan suu vaahdossa voitosta, kunhan saadaan hieman vaihtelua arkisiin puuhiin."